Uimalla löytöretkelle avovesiin
Uuden Uintiretkellä avovesissä -oppaan kirjoittaja Päivi Pälvimäki tutkii intohimoisesti karttoja ja kirjallisuutta löytääkseen uintiretkilleen kirkkaimmat ja erämaiset vedet, mutta toisaalta myös ihmisen jälkiä vesimaisemassa eli vesien kulttuuriperintöä. Lue alta Päivin mielenkiintoisia poimintoja vesistöistämme.
Suomen järvien erikoisuus on satakilometriset järviketjut. Useinkaan ei voi sanoa, missä yksi järvi loppuu ja toinen alkaa. Järvien kytkeytyneisyys tekee uintireittien suunnittelusta mielenkiintoista.
Järvien erilaisissa syntyhistorioissa riittää ihmeteltävää uimarille niin ennakkoon kuin uidessa paikan päällä. Jylhärantainen Päijänne on syntynyt peruskallion ruhjeeseen, vesistölabyrintti Saimaa on painunut mannerjäätikön alla, Lappajärvi taas on meteoriitin iskemä allas, ja Inarijärveä kuvaillaan vajoamajärveksi.
Uintiretkeilyyn sopiva joki voi kulkea aluksi perinteisen peltomaiseman halki, sukeltaa seuraavassa mutkassa erämaisen metsän rauhaan ja päätyä lopulta meren aaltoihin kaupungin keskustan kautta. Uintiretkillä jokimaisemissa voi tutustua maaseutuun ja historiallisiin nähtävyyksiin, kuten ruukki- ja myllymiljöisiin, mutta myös nykyaikaisiin urbaaneihin ympäristöihin.
Vesien nimet kertovat usein niiden laadusta ja merkityksestä ihmisille. Järven nimi alkaa yleisimmin kalan nimellä. Kaikista yleisin järven nimi on kuitenkin Mustalampi, joka kertoo järviemme tummuudesta. Toisaalta myös kirkasvetisiä lampia ja järviä löytyy, mistä kertovat lukuisat valkea-alkuiset järvien ja lampien nimet. Kirkkaiden vesien uintiretkille kannattaa siis suunnata esimerkiksi Kiteen Valkiajärvelle tai Someron Iso-Valkeelle. Likolammen nimi puolestaan kertoo, että lampea on käytetty pellavan liottamiseen.
Ennen maanteiden ja rautateiden aikaa ihmiset ja tavarat kulkivat perinteisiä vesireittejä pitkin. Reittien varsille onkin jäänyt ihmisten toiminnasta monia jälkiä, kuten linnoja, linnoitteita, vanhoja siltoja ja kanavia. Ihmisen jälkiä löytyy myös veden alta, kuten vedenalaisia rakenteita, hylkyjä ja veteen uhrattuja esineitä. Avovesiuimari voi tutustua retkillään myös vedenalaiseen elämään. Ehkäpä snorkkelin voisi ottaa mukaan seuraavalle uintiretkelle?
Vesistöjen geologia, historia ja kulttuuriperintö ovat uintiretkeilijälle todellinen aarreaitta. Uintiretkillä voi seurata jääkauden jälkiä, kulkea entisaikojen vesireittejä ja eläytyä (esi)historiallisiin tapahtumiin. Uintiretki voi olla löytöretki kalliomaalauksille, kansallismaiseman ytimeen ja kaupungin keskustaan.
Tiesitkö, että Suomen rannikon saarissa on 96 järveä ja sisävesien järvien saarien järvissä on 1705 saarta?
Uintiretkellä avovesissä
Uintiretkellä avovesissä -kirjassa opastan, millaisia taitoja ja varusteita erilaiset avovesiolosuhteet vaativat ja uintiretket edellyttävät. Annan reittivinkkejä uintiretkille upeisiin vesiin eri puolille Suomea. Kirjan kartat johdattavat perille kohteisiin. Lisäksi kirjassa kerrotaan erilaisista avovesiuintiryhmistä ja -tapahtumista, joista saa paljon lisää vinkkejä harrastukseen. Tutustu kirjaan ›
Artikkelin kirjoittaja Päivi Pälvimäki on luontoliikunnan ja -matkailun asiantuntija.