Pohjois-Norjan kansallispuistot – Lue oppaan kirjoittajien tärpit
Artikkelin ovat kirjoittaneet Pohjois-Norjan kansallispuistot -oppaan kirjoittajat Sanna Häkkänen ja Oula Niemelä.
Olemme työn ja vapaa-ajan merkeissä retkeilleet Pohjois-Norjassa jo yli kymmenen vuoden ajan. Pohjoisen maisemiin ei kyllästy koskaan, ja jokaisella vaelluksella tuntuu löytyvät jokin entistä hienompi luontokohde. On suurenmoinen tunne, kun teltan saa pystyttää syrjäisen tunturijärven rantaan ja painaa pään sammaleen pehmustamalle pielukselle. Kansallispuisto-kirjan tekemiseen liittyvä maastotyö johdatteli meidät toinen toistaan upeampiin paikkoihin, mutta erityisen hyvin on mieleen jäänyt Seilandin kansallispuistossa Länsi-Finnmarkissa toteutettu viikon mittainen vaellus.
Norjan vaikeimmin saavutettavana kansallispuistona pidetyn Seilandin tavoittaa autolautalla Hammerfestin suunnasta tai pikaveneellä Altasta. Me saimme venekyydin Altassa asuvalta ystävältä vaelluksemme lähtöpaikkaan Store Bekkarfjordiin, joka on satumaisen vihreä vuono saaren eteläosassa.
Seilandilla vaelletaan poluttomassa ja haastavassa maastossa. Kansallispuistossa ei ole autiotupia tai merkittyjä reittejä, joten täällä retkeilijän tulee osata käyttää karttaa ja kompassia. Kumpuileva maasto ja lukuisat nousu- ja laskumetrit hidastavat matkantekoa Seilandilla. Meidät yllätti ylängöllä tiukka sumu, jossa navigoimme satelliittipaikanninta apuna käyttäen. Yllätyksenä tuli myös lumen määrä tunturissa. Elettiinhän jo elokuuta! Kansallispuiston kruunu on sinisenä hohtava Seilandsjøkelen-jäätikkö, jonka itäistä reunaa vaelluksemme reitti sivusi. Manner-Norjan pohjoisin jäätikkö on pienestä koostaan huolimatta vaikuttava näky!
Vuorten kätköistä löytyy erikokoisia kalaisia järviä, joiden äärelle on mukava leiriytyä. Kalastusluvan netistä lunastamalla voi illalliseksi saaren vesistöistä pyytää taimenta tai rautua. Seilandin asukkaat ovat ammoisista ajoista alkaen osanneet käyttää monipuolisesti luonnonantimia jokapäiväisessä ravinnossaan. Mekin korjasimme talteen matkan varrelta ruohosipulit ja juuri täydellisiksi kypsyneet mustikat ja suomuuraimet.
Vaelluksemme päättyi Kjærringholmenin lauttarantaan, josta hyppäsimme autolauttaan ja edelleen takaisin Altaan vievään linja-autoon. Vaelluksen logistiikka sujui lopulta yllättävän jouhevasti julkisen liikenteen varassa. Seilandin kansallispuistoa voi suositella kohteeksi kaikille seikkailunjanoisille, jo jonkin verran vaellusta poluttomassa ja vaativassa maastossa harrastaneille retkeilijöille!
Oma kotikuntamme Storslett on luonnollinen portti Reisan kansallispuistoon ja yksi Norjan viidestä paikkakunnasta, jolla on kansallispuistokylän (Nasjonalparklandsby) status. Reisa on myös Suomen rajakansallispuisto ja upea kohde kaikille Suomesta Norjaan road-trippaileville kesä- tai syyslomalaisille. Koko Reisan laakso on täynnä elämyksiä! Olemme koonneet alle muutamia syitä, miksi juuri Reisan kansallispuisto kannattaa valita seuraavan lomareissun määränpääksi:
- Luontokeskus Halti
Luontokeskuksessa pääsee tutustumaan kansallispuiston luontoon ja alueen kulttuurihistoriaan. Kävijälle on tarjolla runsaasti päiväretkivinkkejä, informaatiota ja pienestä myymälästä voi ostaa kirjallisuutta ja paikallisia matkamuistoja. Luontokeskuksen yhteydessä on myös kirjasto, elokuvateatteri ja kulttuurisali. - Vesiputoukset
Reisa tunnetaan vesiputouksistaan. Mollisfossen ja Imofossen ovat komeimmat ja sijaitsevat kansallispuiston puolella. Sarafossen jää hieman puiston ulkopuolelle, mutta sitä ei kannata jättää väliin! Vain kilometrin mittainen polku johdattaa putouksen äärelle. Opaste polulle on Reisan laaksoon johdattelevan tien varressa, hieman Bilton risteyksen jälkeen. - Reisabåt
Jokivene on tärkeä osa kulkemisen kulttuuria ja paikallista identiteettiä Reisan laaksossa. Joella on liikuttu ammoisista ajoista lähtien puusta veistetyllä, pitkällä ja kapealla, sauvalla liikuteltavalla veneellä. Nykyään veneissä on moottorit. Paikalliset yrittäjät kuljettavat retkeilijät joen yläjuoksulle, josta voi halutessaan patikoida tai vaikka meloa takaisin kohti alajuoksua. - Saunat
Reisan laaksosta löytyy useampikin sauna, jossa vierailija pääsee löylyttelemään kohtuullista korvausta vastaan. Aivan kylän raitilta, joen ääreltä löytyy puulämmitteinen hirsisauna, jonka voi vuokrata luontokeskus Haltista omaan käyttöön illaksi kerrallaan. Reisan laaksoon johdattavan tien päässä, Ovi Raishiin -infopisteen yhteydessä on niin ikään sauna kävijöiden lainattavissa. Nedrefosshyttalla, Kalottireitin varrella on myös saunomismahdollisuus. - Tunturijärvet
Reisan laakson länsipuolella avautuu tunturiylänkö, joka on jokaisen tunturikalastajan onnela. Täällä voi vaeltaa järveltä toiselle kalavehkeiden kanssa ja leiriytyä upeille paikoille erämaahan. Tukikohdaksi voi ottaa myös jonkin Suomen ja Norjan rajan pinnassa sijaitsevista autiotuvista. - Kasvillisuus
Reisan laakso ja sitä ympäröivät tunturit tarjoavat loputtomat mahdollisuudet monipuolisen kasvillisuuden tarkkailuun. Monet harvinaiset tunturikukkaset löytävät kasvupaikkansa kansallispuistosta. Skandinaviassa tavatuista 230 tunturikasvilajista on Reisan alueella rekisteröity peräti 193. Joen varressa vaeltava saa suunsa makeaksi auringon kypsyttämillä villivadelmilla ja -punaherukoilla. Hillat, mustikat ja puolukat korjataan talteen ylempää tunturista.
Tutustu Pohjois-Norjan kansallispuistot -kirjaan tästä.
Sanna Häkkänen on opettaja ja luonto-opas, joka nauttii pitkistä vaelluksista rinkan tai ahkion kanssa arktisessa luonnossa. Oula Niemelä on luonto-opas, jonka suurena intohimona on tunturikalastus ja vapaalasku Pohjois-Norjan vuorilla. Parivaljakolla on yli kymmenen vuoden kokemus Pohjoiskalotin ja Huippuvuorien luonnosta ja kulttuurista sekä alueilla asumisesta, retkeilystä ja opastamisesta.