Mistä Ponsse sai nimensä? Merkityksellisiä metsätyyppejä -kirja paljastaa monta jännittävää faktaa Suomen metsien historiasta
Kolme henkilöä luki uutuuskirjan Merkityksellisiä metsätyyppejä. Kaikki pitivät sitä monipuolisena ja mielenkiintoisena. Osa olisi halunnut syventyä henkilötarinoihin vielä enemmän.
”Löysin kirjasta useita henkilöitä, joiden elämästä haluan tietää ja oppia lisää.”
”Erityisen ilahduttavaa oli, että kirjaan oli nostettu mukaan vähän tuntemattomampia tyyppejä.”
”Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat henkilötarinat ovat pysäyttäviä useasta syystä.”
Muun muassa tätä mieltä kolme koelukijaa oli Merkityksellisistä metsätyypeistä. Tapion keväällä 2024 julkaisema kirja kertoo henkilöistä ja olennoista, jotka ovat vaikuttaneet siihen, millä tavalla me suomalaiset näemme metsät, metsäluonnon ja metsien käytön.
Merkityksellisiä metsätyyppejä -kirja syntyi osana Suomen Metsämuseo Luston näyttelyä Metsäsuhteiden maa, ja sen on kirjoittanut Anu Huttunen.
Sopivan tiivis vai liian tiivis?
Kirjan koelukijat pitivät sisältöä kiinnostavana. Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Elina Sankari kiitteli, että kirja toi yhteen opittuja asioita ja esitteli henkilöitä, joista opinnoissa oli kerrottu ohimennen.
”Mielenkiintoista oli tietää, kuka pelasti Suomen hirvikannan, mistä Ponsse sai nimensä ja kuka oli perustamassa Luonnonperintösäätiötä”, Sankari listaa.
Metsänhoidon lehtorina työskentelevän Antti Sipilän mielestä ilahduttavaa oli, että kirjaan oli poimittu mukaan myös vähän tuntemattomampia tyyppejä.
”Armas Jokio näytteli lähes 60 tukkilaiselokuvassa. Itäkairan prinsessa Sirkka Ikonen oli innokas vaeltaja, jonka luontokuvaukset säväyttivät autiotupien päiväkirjoissa. Maria Mattson työskenteli Verlan pahvitehtaassa 51,5 vuotta. Hänen jalanjälkensä ovat kuluneet tehtaan lankkulattiaan, jossa ne ovat edelleen nähtävissä”, Sipilä luettelee.
Koelukijoiden kesken oli erimielisyyttä lähinnä siitä, olivatko tekstit sopivan lyhyitä vai liian lyhyitä. Jokaisesta metsätyypistä kerrotaan yhdellä aukeamalla, jossa on tekstin lisäksi piirros- tai valokuva.
Elina Sankari piti henkilökuvauksia sopivan tiiviinä ja totesi niiden sisältävän keskeisimmät ja mielenkiintoisimmat tiedot. Antti Sipilä olisi lukenut mielellään pidempiäkin tekstejä. Hän kiitteli kirjan kattavaa lähdeluetteloa, jonka avulla jokaisesta metsätyypistä voi etsiä lisätietoa muualta.
Ei pelkkiä historiallisia henkilöitä
Kirjassa esitellään 54 metsätyyppiä. Heistä 45 on historiallisia tai nykypäivän henkilöitä.
”Metsämiehistä ja -naisista on kirjoitettu paljon kirjoja, eikä täydellisen metsätyyppikirjaston kokoaminen ole helppoa”, Sipilä kirjoittaa. ”Vähän kummeksuin Elisabet Rehnin mukanaoloa. Mittavista ansioistaan huolimatta en pidä häntä erityisen ansioituneena juuri metsäalalla.”
Tosielämän henkilöiden lisäksi henkilögalleriassa on kolme fiktiivistä hahmoa: Hoppu-Heikki, Konsta Pylkkänen ja Rölli.
”Jos mukana on muitakin fiktiivisiä hahmoja, niin missä ovat Tapio, metsän jumala, tai Mielikki, metsän emäntä?” Sipilä kysyy.
Henkilöhahmojen lisäksi kirjassa esitellään kuusi metsän eliötä: majava, haapa, kunttamato, kääpä, kimalainen ja kekomuurahainen.
Elina Sankari pitää tätä tärkeänä: ”Niiden rooli metsäluonnon hyvinvoinnille ja tasapainolle on niin suuri, että olisi ollut melkein ajattelematonta jättää niiden tarinat kertomatta.”
Myös Eira Huusko-Kukkonen arvostaa sitä, miten teos laittaa lukijan pohtimaan metsää kokonaisuutena, ekosysteeminä. ”Eliöillä on tärkeä roolinsa aktiivisena toimijana metsäluonnon hyvinvoinnin ylläpitäjänä, mutta rooli jää usein ihmislähtöisen toiminnan alle.”
Metsän monet merkitykset
Merkityksellisiä metsätyyppejä muistuttaa lukijalleen, että vaikka metsän taloudellinen merkitys Suomelle on ollut suuri, metsä on merkinnyt ja merkitsee yhä suomalaisille paljon muutakin.
”Kirjaa lukiessa ymmärtää vielä selvemmin, mikä metsän merkitys on suomalaisessa kulttuurissa ja historiassa. Metsä on osa suomalaisten identiteettiä ja perintöä, ei pelkästään luonnonvara”, Sankari pohdiskelee.
Hän oivalsi lukiessaan, että erilaisia näkemyksiä metsästä ja niiden käytöstä on aina ollut yhtä paljon kuin nykyaikanakin: ”Merkityksellisten metsätyyppien tarinat ja heidän elämäntyönsä ovat muokanneet metsien käyttöä ja suojelua monella eri tavalla.”
Huusko-Kukkosen mukaan kirja on visuaalisesti kaunis kokonaisuus, jonka henkilötarinoista ja arkistokuvista käy ilmi, ettei kollektiivinen, monimuotoinen metsäsuhde ole erityisemmin muuttunut vuosisatojen kuluessa.
”Suomalainen metsä on meille edelleen ylpeyttä herättävä kansallinen elävä perintö. Talousmetsään syntyneen riippuvuussuhteen lisäksi metsä tarjoaa elämyksiä ja virkistyskäytössä olevia kansallispuistoja, luonnontilassa olevia satumetsiä ja kalaa kuhisevia reheviä järviä.”
Teksti: tuotepäällikkö Heli Virtanen, Tapio
Merkityksellisiä metsätyyppejä
Tietokirja kiinnostavista henkilöistä metsäalalla ja sen liepeillä. Nämä metsätyypit ovat toimillaan vaikuttaneet siihen, miten suomalaiset näkevät metsät, metsäluonnon ja metsien käytön. He ovat saaneet aikaan asioita, jotka liittyvät jokaisen suomalaisen arkeen, vaikka emme sitä ajattelisi. Osta Metsäkaupasta ›