Milloin ja miten voimakkaasti metsää pitäisi harventaa? Niin sanotut perusmallit löytyvät Maastotaulukot-kirjasta ja -sovelluksesta
Metsänomistajien tavoitteet metsänkasvatukselle vaihtelevat. Niinpä myös harvennusmallien käyttäjälle tarjotaan entistä enemmän valinnanvaraa: on luotu esimerkiksi erilliset mallit ala- ja yläharvennuksille sekä erilaisille tuottotavoitteille. Perusmallit auttavat keskitien kulkijaa.
Kun 15 pitkään käytössä ollutta harvennusmallia korvataan isolla määrällä uusia, tilanteeseen sopivan mallin valinta saattaa tuntua alkuun monimutkaiselta. Kaikki uusia malleja ei myöskään ole mahdollista painaa pienikokoiseen Maastotaulukot-kirjaan.
Näitä käytännön haasteita helpottamaan uusien harvennusmallien joukosta on valittu 39 niin sanottua perusmallia.
”Perusmallit luotiin selkeyden vuoksi, tilanteisiin, joissa ei osata tehdä valintaa uusien mallien lähtöoletusten välillä. Koska perusmallit vastaavat pitkälti entisiä harvennusmalleja, uusien harvennusmallien käyttöönotto helpottuu”, metsätiedon kehittämispäällikkö Petri Latva-Käyrä Tapiosta kertoo.
Harvennusmalli ehdottaa, milloin metsään kannattaisi tehdä harvennushakkuu ja miten voimakkaana se kannattaisi tehdä. Käytännössä mallit kuvataan useimmiten viivadiagrammeina. Uusien harvennusmallien käytön on määrä alkaa 30.1.2024.
Esimerkki vanhasta harvennusmallista
Puustolle suositeltiin harvennushakkuuta, kun sen määrä osui ruskeiden katkoviivojen väliin. Harvennuksen jälkeen määrän tuli osua vihreiden viivojen väliselle alueelle.
Esimerkki uudesta perusmallista
Puustolle suositellaan harvennushakkuuta, kun se yltää harmaalle katkoviivalle. Harvennuksessa tavoitellaan tummanvihreää tavoitepuuston rajaa, ja puuston määrän tulisi osua harvennuksen jälkeen kahden vaaleanvihreän viivan väliselle alueelle.
Metsänomistajien tavoitteet huomioon
Kun uusia harvennusmalleja alettiin kehittää, lähtökohdaksi otettiin tarjota niiden käyttäjälle entistä enemmän valinnan mahdollisuuksia. Näin siksi, että metsänomistajien tavoitteet ovat monipuolistuneet.
Ala- ja yläharvennuksille luotiin omat mallinsa, samoin pidennetylle kiertoajalle ja sekapuuston kasvattamiselle. Omat mallinsa saivat myös sellaiset turvemaat, joilla metsänomistaja ei halua tehdä kunnostusojituksia. Syntyi viisi harvennusmallityyppiä.
Harvennusmallien käyttäjä valitsee ensin haluamansa mallityypin, minkä jälkeen hänen pitää määritellä metsiköstä lähtöisin olevat muuttujat. Niitä ovat pääpuulaji, kasvupaikkaluokka, maantieteellinen alue ja tieto siitä, kasvaako metsä kivennäis- vai turvemaalla.
Lisäksi mallien käyttäjän tulisi tietää metsänomistajan tuottotavoite. Tuottotavoitetta kuvataan korkokannalla, joita on kolme vaihtoehtoista: 1,5, 3 ja 5 prosenttia.
”Kaikissa perusmalleissa hakkuutavaksi on valittu alaharvennus ja korkokannaksi 3 prosenttia. Valinnat ovat hyvin lähellä vanhoissa harvennusmalleissa olleita”, Latva-Käyrä kertoo.
Rauduskoivikoille luvassa mallit 2024
Uudet perusmallit löytyvät Maastotaulukot-kirjan 11. painoksesta ja Maastotaulukot-sovelluksesta.
Maastotaulukot-kirjaan on painettu pelkät kivennäismaiden kasvumallit. Sovellukseen sen sijaan tuodaan myös turvemaiden kasvumallit. Kivennäismaiden perusmalleja on 15 ja turvemaiden malleja 24.
Kaikki tähän mennessä julkaistut harvennusmallit löytyvät metsänhoidon suosituksista. Vuonna 2024 mukaan lisätään vielä rauduskoivikoiden harvennusmallit.
Harvennusmallit on luotu Dynaamiset harvennusmallit -hankkeessa, joka päättyy vuonna 2024. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Harvennusmallien lähtökohdat on määritelty Tapiossa ja mallinnustyö on tehty Luonnonvarakeskuksessa.
Tekstin on kirjoittanut tuotepäällikkö Heli Virtanen Tapiosta.
Artikkelin kuva: Jorma Silkelä, Vastavalo
Tapio Maastotaulukot
Maastotaulukot-kirjasta löydät metsänhoidon suositusten keskeiset liitetaulukot. Kierrekantinen ja vedenkestävä kirja kulkee kätevästi mukanasi metsään. Kirjaan on koottu vastaukset keskeisimpiin talousmetsien käsittelyä koskeviin kysymyksiin.