Uusi maastotyöopas tasaa metsäsuunnittelun laatua
Opiskelija voi käyttää opaskirjaa perustietojen hankkimiseen, kokenut metsäsuunnittelija tietojen päivittämiseen tai tarkistamiseen.
Metsäsuunnittelijoiden työn tueksi on julkaistu uusi ohjekirja, Metsäsuunnittelun maastotyöopas.
”Vanhat, 14 vuoden takaiset metsäsuunnittelun maastotyöohjeet eivät olleet enää ajan tasalla”, metsätietopalveluiden päällikkö Esko Välimäki Tapiosta kertoo.
Viimeisin Solmu-opas ilmestyi vuonna 2009. Sen jälkeen metsäsuunnittelu on muuttunut valtavasti: Suomessa on alettu julkaista kaikille avointa metsävaratietoa, ja metsäala on luonut yhteisen metsätietostandardin, joka määrittelee käytössä oleville metsäsuunnittelujärjestelmille tietyn rakenteen.
”Metsätietostandardin koodien tulkinta on aiheuttanut monille hankaluuksia”, Välimäki kertoo.
Metsätietostandardissa listataan metsiä kuvaavat muuttujat ja niiden luokat. Käytännössä standardi koostuu koodeista ja niiden selitteistä: esimerkiksi koodi ER tarkoittaa eri-ikäisrakenteista metsikköä. Metsäsuunnittelun maastotyöopas kertoo lisäksi kokonaisin lausein, mistä eri-ikäisrakenteisen metsikön tunnistaa.
Opas on kirjoitettu metsäsuunnittelun maastotyön näkökulmasta, metsätiedon kehittämispäällikkö Petri Latva-Käyrä Tapiosta toteaa.
”Asioita ei välttämättä selitetä tyhjentävästi, mutta ne pyritään selittämään käytäntö edellä.”
Hyödyllinen opiskelijoille
Kirja on koottu opiskelijoita ja uusia metsäsuunnittelijoita ajatellen. Siinä käydään läpi suunnittelun menetelmät ja esitellään käytössä olevat aineistot.
”Mittauksen menettelyt opastetaan tiukasti, alkaen vaikkapa siitä, kuinka monta koealaa tietyntyyppiseltä kohteelta tulee ottaa. Kokeneet metsäsuunnittelijat eivät aina toimi niin”, Välimäki sanoo.
Voisikin ajatella, että opas antaa uudelle metsäsuunnittelijalle tarkat ohjeet, joilla töissä pääsee alkuun. Kokenut suunnittelija voi käyttää samoja ohjeita mittaussilmänsä kalibroimiseen.
Yksi opaskirjan käyttäjäkunta ovat julkisyhteisöt, jotka voivat esimerkiksi edellyttää, että metsäsuunnittelija noudattaa oppaassa kuvattuja käytäntöjä.
”Opas vie metsäsuunnittelua tasalaatuisempaan suuntaan”, Välimäki toteaa.
Kehitysehdotukset kiinnostavat
Metsäsuunnittelun maastotyöopas koottiin Tapiossa, mutta sen sisältöä kommentoivat myös oppilaitoksen, metsänhoitoyhdistyksen, metsäteollisuusyrityksen ja Suomen metsäkeskuksen edustajat.
”Saimme kommenttiryhmän näkemykset hienosti mukaan oppaaseen. Siitä tuli paljon monipuolisempi heidän kommenttiensa ansioista”, Välimäki sanoo.
Metsäsuunnittelun maastotyöoppaan kokoamiseen kului kaikkiaan noin vuosi, ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö rahoitti työtä.
”Työssä nousi esille joitakin metsätietostandardin ongelmakohtia. Kun käyttöön otetaan uusia työtapoja, myös standardia on tarpeen kehittää tilannetta vastaavaksi”, Latva-Käyrä sanoo.
Tekijöiden mukaan myöskään opas ei ole täydellinen, koska metsäsuunnittelun pelikenttä muuttuu jatkuvasti. Toiveena onkin, että opasta pystyttäisiin päivittämään säännöllisesti käyttäjiltä saadun palautteen perusteella ja esimerkiksi metsätietostandardin muuttuessa.
Metsäsuunnittelun maastotyöopas
Uudistettu opas jakaa hyviä käytäntöjä ja ohjeita metsäsuunnittelun maastotyöhön. Teoksessa kuvataan muun muassa menetelmät eri-ikäisrakenteisten metsien mittaukseen ja lahopuuston inventointiin sekä painotetaan metsänomistajien tavoitteiden erilaisuutta.
Voit ostaa kirjan Metsäkaupasta.
Artikkelin kuvat: Tapio Palvelut Oy / Kimmo Haimi