Tietokirjauutuus kertoo metsien erikoisluonnontuotteista: kerkistä, mahlasta, pihkasta, pakurista ja leikkohavuista
Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä on kirjauutuus metsien erikoisluonnontuotteista: kuusenkerkistä, koivunmahlasta, leikkohavuista, pakurista ja pihkasta. Kirja sisältää käytännön ohjeita kerääjille, esimerkkilaskelmia keräämisen kannattavuudesta ja tietoa luonnontuotteiden käytöstä.
Riina Karvosen tietokirja Kuusenkerkistä koivunmahlaan osuu tiukasti ajan hermoon. Kirja antaa tuoretta tietoa suomalaisten metsien mahdollisuuksista tuottaa muutakin kuin puuraaka-ainetta teollisuudelle.
Kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakuri ja pihka. Siinä esimerkkejä niin sanotuista erikoisluonnontuotteista, joita saa kerätä vain metsänomistajan luvalla. Niiden keruu ei kuitenkaan estä puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta.
Kuusenkerkistä koivunmahlaan esittelee edellä lueteltujen kaupallisesti merkittävimpien tuotteiden lisäksi lyhyesti esimerkiksi koivunlehdet, kuntan, jäkälän ja tuohen.
– Minua kiinnostavat metsien monikäyttö ja se, miten taloudelliset ja ekologiset arvot saataisiin sovitettua yhteen. Luonnontuotteiden entistä laajempi hyödyntäminen voisi olla yksi suunta, Riina Karvonen sanoo.
Hän piti kirjan tekemistä mielenkiintoisena ja opettavaisena.
– Kirjan tekeminen avasi silmiä ja sai pohtimaan paljon luonnontuotealan mahdollisuuksia ja kehityskohteita.
Vaikka luonnontuotteiden hyödyntäminen ei ole mikään uusi juttu, liiketoiminta niiden ympärillä on alkanut kasvaa vasta viime vuosina. Aineistoa kirjaan saatiin muiden muassa Suomen metsäkeskukselta, joka on järjestänyt esimerkiksi koulutuksia Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hankkeessa.
Kuusenkerkistä koivunmahlaan on suunnattu erityisesti metsänomistajille, jotka harkitsevat uudenlaista liiketoimintaa. Erikoisluonnontuotteiden keruu onnistuu myös ulkopuoliselta yrittäjältä, jos hänellä on metsänomistajalta saatu lupa. Luonnontuotteita käyttäville yrityksille kirja avaa metsänomistajien näkökulmia ja raaka-ainetuotannon haasteita.
Karvonen tutustui luonnontuotteisiin alkujaan mummonsa kautta, jolla oli tapana keittää kuusenkerkkäsiirappia ja kerätä koivunmahlaa. Espoossa asuvalla Karvosella on Kainuussa mökkimetsä, joka sopisi pienimuotoiseen tuotantoon.
– Esimerkiksi pihkan valuttaminen voisi olla kiinnostava kokeilu, koska sitä voi tehdä muutamasta puusta. Pihapiirin kuusista valutusta olisi helppo tarkkailla.
Minkä ruokaohjeen haluaisit jakaa tämän tiedotteen lukijoille?
– Helppo tapa käyttää kuusenkerkkiä on pakastaa niitä suoraan jääpalamuotteihin ja tiputella kerkkäjääpaloja kesällä suoraan booliin tai juomalasiin, Karvonen kertoo. – Kuusenkerkät voi myös silputa. Kerkkäsilppu sopii esimerkiksi kastikkeiden, juustokakun tai jäätelön maustamiseen. Kerkän maku on raikas ja sopii yhteen esimerkiksi sitruunan tai mustikan kanssa. Tuoreita kerkkiä voi myös sekoittaa salaattiin.
Tuotetiedot:
Riina Karvonen
Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä
Tapio
- sidottu, 120 sivua
- 168 mm x 244 mm
- ISBN 978-952-338-106-3
- kirjastoluokka 67.58