Suunnitelmissa retki keväiseen arboretumiin? Harkitse näitä neljää kohdetta!
Arboretumit eli puulajipuistot ovat parhaimmillaan keväisin, kun puut ja pensaat kukkivat. Vinkkejä ja inspiraatioita oman kotiarboretumin istutuksiin saa esimerkiksi taimistoilta, kaupunkien ja kuntien puutarhoista, kartanonpuistoista sekä arboretumeista.
Perusta oma arboretum -kirjan kirjoittanut Elina Saarikoski ja valokuvat kirjaan ottanut Else Kyhälä suosittelevat pistäytymään ainakin seuraavissa arboretumeissa.
Haagan alppiruusupuisto
Helsingissä sijaitseva Haagan alppiruusupuisto eli Rodopuisto ihastuttaa kävijäänsä alppiruusujen ja atsaleoiden kauneudella. Niiden kukinta on yleensä parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella.
Alppiruusut viihtyvät happamassa maassa, esimerkiksi mäntyjen alla, minkä vuoksi myös moni kotipuutarhuri istuttaa puidensa joukkoon rodoja.
Haagan alppiruusupuiston pinta-ala on 8,6 hehtaaria. Alueella on tuhansia alppiruusuja sekä atsaleoita. Vuonna 2010 perustetun metsäpuutarhan istutuksissa on hyödynnetty myös erilaisia hortensioita ja muita varjossa viihtyviä pensaita.
Alppiruusupuiston kukkaloistoa voi seurata katselulavoilta, jotka nousevat pensaiden yläpuolelle. Alppiruusupuisto on yleisölle avoin puisto ja se toimii myös yliopiston kasvinjalostuksen koealueena.
Arboretum Frick
Arboretum Frick sijaitsee Kangasalla, noin kahdenkymmenen minuutin päässä Tampereen keskustasta. Yleisölle arboretum avautui ensimmäisen kerran kesällä 2021.
Omistajien Leila ja Erkki Frickin kotipuutarha on muotoutunut 3,2 hehtaarin arboretumiksi. Arboretumissa on valtava määrä puulajikkeita sekä rodoja ja kattava verkosto polkuja, mikä mahdollistaa myös liikuntarajoitteisten kulun.
Skarpkullan luontopolku
Kåre Pihlströmin luontopolku Skarpkullan kylässä Raaseporissa on kolmen kilometrin mittainen. Polku kulkee tammimetsien ja joulukuusiviljelmien läpi sivuten näköalapaikkoja, puroja ja järviä. Merkityltä polulta löytyy myös laavu.
Pihlström haluaa luontopolullaan tuoda esiin, miten luonnon monimuotoisuutta sekä alueen luontoarvoja kyetään lisäämään aktiivisella metsänhoidolla. Maisemaa kunnioittavan polun tarkoitus ei ole esitellä eri puulajeja, eli se ei varsinaisesti ole arboretum.
Skarpkullan luontopolulle voi suunnata viereisen kotiseutumuseon aukioloaikoina.
Arboretum Finlandiae
Arboretum Finlandiae löytyy Toholahdesta, Rautalammilta. Arboretumissa on yli neljäkymmentä puulajia; puistosta löytyvät kaikki kotimaiset puulajit sekä alueella menestyviä ulkomaisia lajeja.
Arboretumia sen alkuajoista hoitanut Teuvo Vepsäläinen arvelee, että kyseinen arboretum on pohjoisimpia paikkoja Suomessa, missä saarni kasvaa. Alueen koko on noin kolme hehtaaria. Sen läpi kiemurtelevat polut, ja alueella on pieni tekolampi. Puulajit on merkitty kyltein.
Vepsäläinen pitää keväisin ja kesäisin alueella esittelykierroksia kiinnostuneille. Omatoimiselle kiertäjälle on polkujen lähtöpaikalle sijaitsevaan postilaatikkoon tehty lista alueen puista.
Perusta oma arboretum
Skarpkullan luontopolkua ja Arboretum Finlandiaea esitellään tarkemmin Elina Saarikosken kirjassa Perusta oma arboretum. Kirja on suunnattu kokeilunhaluisille kotipuutarhureille: meille kaikille, joiden takapihalla tai mökkitontilla on palanen maata odottamassa, että siihen istutettaisiin yksi tai useampi nätti tai muulla tapaa mielenkiintoinen puuntaimi.
Artikkelin on kirjoittanut Perusta oman arboretumin kirjoittaja Elina Saarikoski. Artikkelin kuvat ovat Else Kyhälän.
Myös lukijoiltamme on tullut vinkkejä omista suosikkipaikoista. Käy myös tutustumassa näihin: Ilolan arboretum ja taimisto – erinomainen kohde Salon Rekijoen suunnalla. Arboretum Magnolia Lohjalla sekä Arboretum Mustila Elimäellä.